Tiivistelmä

Jokapäiväinen ympäristömme sokaisee meidät vähitellen niin, että meidän on lopulta vaikeaa kyseenalaistaa ohi virtaavien kuvien sisältöä. Siksi seuraavassa ehdotetaan muutamia visuaalisia työkaluja, joiden avulla voi herkistää näkökantojaan siitä, miten media esittää ihmisiä. Jos eräänä pääperiaatteena on aina aluksi kerätä ja vertailla kuvia, meissä piilevä nykyajan visuaalinen Sherlock Holmes saattaa aktivoitua havainnoimaan niitä kompositio ja arvomalleja, joista kuva rakentuu.

Yleiskuvan saaminen edellyttää tiettyä etäisyyttä. Toisaalta kuvamaailmaa oppii ymmärtämään pintaa syvemmältä myös menemällä empaattisesti ”kuvan sisään”. Kuva-analyysiä voi myös syventää ”tekemällä oppii” periaatteen avulla, mikä helpottaa sukupuolistereotypioiden paljastamista tai epätarkkojen tunnetilojen ilmaisemista. Digikameran avulla voitte myös tutkia sitä, miten tietyn asennon ottaminen kirjaimellisesti tuntuu verrattuna saman asennon pelkkään näkemiseen. Tämä jää meiltä usein huomaamatta, kun katseemme harhailee jokapäiväisessä kuvatulvassa.

Ottamalla mallia vanhoista maalauksista voimme huomata, miten miesten ja naisten sukupuolinormit ovat muuttuneet läntisen tradition aikana (katso Margareta Gynningin artikkeli, s. 18). Toisaalta tietyt ominaisuudet ovat säilyneet, vaikkakin niiden merkitys on saattanut muuttua. Esimerkiksi naisten ihonväri: tarkastelkaa kosmetiikkateollisuuden mainoksia tai Media Modell V kollaasia. Vaalea hipiä on yhä kaikkialla maailmassa naisellisen kauneuden, puhtauden ja nuoruuden merkki. Tämä normi pätee edelleen, vaikka mediateollisuus onkin nyttemmin globaalistunut. Valkoisille naisille tosin sallitaan tietty määrä rusketusta lomailuun viittaavissa mainoksissa lomien tuntuessa yhä puuttuvan suurelta osalta maailman väestöä.

Tavoitteet

• Oman itsemme ja kulttuuristen traditioidemme kriittinen tarkastelu.
• Tietoisuus siitä, mitkä kuvan yksityiskohdat saavat meidät tulkitsemaan kuvaa tietyllä tavalla käyttämällä tiettyjä visuaalisia työkaluja, kuten rajausta, uusia kehyksiä tai tarkennusta, tai tekemällä mediakuvista tai maalausten toisinnoista kollaaseja.

• Tietoisuus siitä, miten stereotypioita luodaan ja miten ne vaikuttavat havaintoihimme.

Toiminta

Mediasta saatujen kuvien analysointi on hyvä lähtökohta keskusteltaessa kuvien ymmärtämisestä ja pyrittäessä edellä mainittuihin tavoitteisiin. Seuraavat harjoitukset innostavat workshopien osanottajia katsomaan kuvia eri tavoin. Näin hankittuja uusia visuaalisia taitoja voi soveltaa moniin eri aiheisiin.

Kerää ja vertaile strategian avulla saa nopeasti peruskäsityksen median stereotyyppisistä nais ja mieskuvista. Roolileikeissä oppii tekemällä, ja niiden ansiosta kehonkielen ja ilmeiden merkityksistä on helpompi keskustella. Ryhmäkeskusteluissa tulee esiin lukuisia näkemiskokemusta edelleen rikastavia näkökohtia, jos ryhmän vetäjä kannustaa siihen. Tämä tarjoaa parhaan perustan kuviin liittyvien konventioiden ja stereotypioiden alkuperän tutkimiseen, ja samalla sosiaalis-taloudellisten olosuhteiden vaikutusta sukupuolikoodien vaihteluihin oppii ymmärtämään paremmin. Oppiaksemme tuntemaan itsemme paremmin voi myös olla aiheellista kyseenalaistaa näiden sosiaalisen sukupuolen representaatioiden seuraamukset elämässämme.

Harjoitus 1
Median naiset ja median miehet
Kootkaa sanoma ja aikakauslehdistä kuvia. Voitte halutessanne keskittyä poliitikkoihin, tähtiin, lapsiin, muotimaailman hahmoihin, videopelien olentoihin tai mainonnan luomuksiin tai sekoitella näitä keskenään. Tarkoituksena on kerätä kuvia, joilla on yhteinen teema. Pistääkö jokin asento, ilme, hallitseva väri tai lavastuksen erikoispiirre silmään? Tehkää kollaasi, josta muutkin opiskelijat näkevät kuvissa toistuvat elementit. Sitten voitte aloittaa ryhmäkeskustelun, jolloin eri tavat nähdä sama teos edelleen rikastanevat median visuaalista tutkimusprosessia.

Harjoitus 2
Stereotypioiden vastakohdat
Kun opiskelijasi ovat saaneet selkeämmän käsityksen siitä, mikä mediassa tekee miehestä miehisen ja naisesta naisellisen, voitte aloittaa stereotypioiden vastakohtiin liittyvän harjoituksen. Tarkastelkaa Också män kan le/Myös miehet osaavat hymyillä kollaasia. Mikä yksityiskohta erottaa ”miehisyyden” normin ”naisellisuuden” normista? Miten jotakin kuvan olennaista osaa voi muuttaa vähemmän stereotyyppiseksi? Miten kehon asentoon liittyvää eroottista ”säteilyä” voi nykyisin vahvistaa? Millaisia keinoja taiteessa käytettiin aikaisemmin? Ja onko nykytaiteessa havaittavissa samantapaisia malleja?

Itse asiassa stereotypiat kieltävät inhimillisen monimuotoisuutemme mutta myös edistävät tietynlaista kommunikaatiota. Mitä etua ja millaisia ongelmia stereotypioihin liittyy mainonnassa? Millaisena ryhmäsi jäsenet havaitsevat sukupuoliin liittyvien stereotypioiden paineet? Näkyvätkö ne ensisijaisesti työssä vai vapaa-aikaan? Pitävätkö he itse kiihottavana naista, jolla on täyteläiset ja kosteat huulet, tai onko tumma ja riutuneen oloinen mies mielestäsi seksikäs? Mistä ryhmän jäsenet itse pitävät? Miten miesten ja naisten seksuaalista ”säteilyä” koodattiin vanhemmassa kuvatraditiossa?
Ajatelkaa muotialan, musiikkitelevision tai useimpien pornotuotantojen naisia. Mitä syitä naisten kauneusihanteiden muutosten takana saattaa piillä? Miksi alastomia miehiä näytetään harvemmin kuin alastomia naisia? Missä tietämissäsi nykyisissä tai menneisyyden kulttuureissa miesten ulkonäkö on herättänyt tai herättää enemmän huomiota kuin naisten ulkonäkö?

Harjoitus 3
Aikamatka
Jos kokoatte taidejäljennöksiä, teille kertyy todennäköisesti paljon tyylikkäästi pukeutuneiden ihmisten ja mahtimiesten muotokuvia sekä paljon alastomia naishahmoja. Voitte valita yhden tai useampia kategorioita ja yhdistää ne. Ellette halua leikellä näitä julkaisuja, valokopioikaa niitä tai skannatkaa ne voidaksenne työstää niitä tietokoneella. Valitkaa ne kuvat, joissa on kiintoisimpia kuvakonventioita. Etsikää seuraavaksi tuoreista aikakauslehdistä muotokuvia, jotka jotenkin muistuttavat menneisyydestä valitsemianne esimerkkejä. Mikä tuntuu muuttuneen ja mikä säilyneen ennallaan? Missä suhteessa sosiotaloudellinen tilanne saattaa olla sama, ja mikä taas on muuttunut? Tämän jälkeen voitte käyttää uusia visuaalisianne taitoja muiden kysymysten tutkimiseen.

Harjoitus 4
Uudet kehykset
Tehkää paperista tai pahvista muutamia erikokoisia kehyksiä ja lisätkää muutamiin niistä koristeelliset reunukset. Siirrelkää näitä kehyksiä aikakauslehtien tai taidehistoriankirjojen kuvituksen yli. Mitä tapahtuu?

Uudet kehykset ovat hyvä keino tehostaa näkemistä, koska se esittää tutun ja totunnaisen uudessa valossa. Hidastamme vauhtia ja kiinnitämme huomiota yksityiskohtiin. Huomaamme, että valokuvattua kättä on itse asiassa hienokseltaan retusoitu niin, etteivät rypyt ja suonet näy. Mainoksissa silmille tehdään samoin. Toisin sanoen kyse ei ole vain pelkästä kädestä tai silmästä vaan valokuvan keinoin järjestellystä todellisuudesta, jolla on paljon yhtymäkohtia maalaustaiteen kanssa.

Harjoitus 5
Teksti ja konteksti
Pane mikä tahansa (kollaasitekniikalla käsitelty tai alkuperäinen) kuva erilaisiin ympäristöihin: sanomalehden tai aikakauslehden sivulle tai valokuva-albumiin. Tee siitä tarvittaessa suurennos kopiokoneella tai skannauksen jälkeen tietokoneella. Miten taitto ja uusi ympäristö vaikuttavat kuvan merkitykseen ja tapaasi tulkita kuvaa? Miten muut tuntuvat reagoivan? Jos lisäät kuvan viereen selitystekstin, otsikon tai hinnan kuten huutokauppaluettelossa, mitä tapahtuu tavallesi havaita kuva?

Kysymyksiä

• Miten visuaaliset viestit ja niiden implisiittiset normit vaikuttavat meihin ottaen huomioon, että sisäistämme kuvat heti ne nähdessämme?

• Koska kaikilla kanavilla on koko ajan toistuvia mediamalleja, mitä valinnanvaraa meille oikeastaan jää, ellemme tiedosta visuaalisesti emmekä kyseenalaista visuaalisia arvoja?