Tiivistelmä

Vasta, kun jonkin kuvan dekoodaus tuottaa ongelmia, meille valkenee, miten aikamme visuaaliset konventiot jäsentävät tapaamme nähdä ja katsoa. Meitä arjessa ympäröiviä erilaisten kulttuuristen koodien ja viestien analysointi on meille tarpeen, koska kuvien tällainen käsittely on osa merkityksiä luovaa prosessia. Kuvia on tärkeää oppia tulkitsemaan ymmärtääkseen, millä tavoin menneisyys on nykyhetkessä läsnä. Yhtymäkohtien havaitseminen menneisyyden ja nykyhetken välillä auttaa näkemään, miten merkitys rakentuu visuaalisessa kulttuurissamme.

Kansalliset symbolit osoittavat parhaiten, millainen voima kuvilla on meihin. Kuvia ja symboleita käytetään alati kansallisen identiteetin luomiseen, uusintamiseen ja visualisointiin, mikä taas vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme kansallisen identiteetin. Kuvat ovat sekä ideologian osa että ideologian rakennusvälineitä

Tavoitteet

Tavoitteena on tutkia henkilökohtaisen kokemuksen tai henkilöhistorian sekä sukupuolen, seksuaalisuuden, sosiokulttuurisen taustan, iän, maantieteen ja kansallisuuden kaltaisten tekijöiden vaikutusta siihen, miten kuvat havaitaan. Lähdeaineistona käytetään vanhoja ja uusia taideteoksia sekä massatuotettuja kuvia.
Tutkimuksessa painotetaan kuvatietoisuutta ja identiteettiä. Tarkoituksena on tarjota sekä opettajille että opiskelijoille taidot analysoida heitä arjessa ympäröiviä kulttuurisia koodeja ja viestejä.

Toiminta

Vaikeasti tulkittava kuva on eräs parhaista keinoista käynnistää kuvatietoisuutta koskeva keskustelu opiskelijoiden kanssa.

Harjoitus 1
Katsomisen ja vastavuoroisen tunnustamisen tärkeys
Pane opiskelijat kuvailemaan yksityiskohtaisesti Giuseppe Arcimboldon maalausta 1500-luvulta. Maalaus koostuu eläimistä ja esineistä, mutta aluksi he pyrkivät näkemään siinä ihmishahmon ja kuvailemaan sitä ihmisenä. Opimme purkamaan kasvojen koodeja jo hyvin pieninä. Katse ja toisten ihmisten kasvojen kohtaaminen ovat todellisuudentulkintakykymme perustavanlaatuisia osatekijöitä. Soveltavassa psykologiassa painotetaan kontaktiin pyrkimistä ihmisen toiminnan perimmäisenä motiivina. Pikkulapsilla on synnynnäinen kyky ja toive olla yhteydessä heitä ympäröivään maailmaan. Katsomisella on tässä prosessissa tärkeä osa: sitoudumme aktiivisesti ja luomme omaa itseämme vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tämä on osa merkityksiä luovaa prosessia, johon kuvien ja muotojen näkeminen myös kuuluu. Lapsi käyttää minäkuvan muodostamista yhtenä monista kielistä tulkitakseen ja ymmärtääkseen ympäröivää maailmaa. Siksi lapsia ei pitäisi koulussa kohdella ”pikku taiteilijoina”, vaan heitä tulisi rohkaista käyttämään mielikuvituksensa kaikkia voimavaroja ja opettelemaan kriittisten dekoodausvälineiden käyttöä.

Harjoitus 2
Muotokuvat
Uusi teknologia auttaa meitä nykyisin suhtautumaan maailmaan. Kun oppilaat opettelevat ymmärtämään kuvia, on tärkeää tehdä selväksi, että heidän tulee toimia yhdessä. Monet heistä ottavat kännykkäkuvia ja jakavat niitä lähettämällä niitä puhelimitse ystävilleen tai panemalla ne nettiin (esim. Facebookiin). Pane opiskelijasi ottamaan toisistaan tällaisia kuvia ja keskustele jälkeenpäin heidän kanssaan siitä, mistä kuvista he pitävät ja miksi he haluavat jakaa ne muiden kanssa.

Harjoitus 3
Sukupuoliperspektiivi ja ”miehinen katse”
Pane opiskelijat katselemaan The Learning Eye oppikirjan I osan sivujen 137–141 kuvia ja lukemaan II osan sivujen 111–113 teksti. Analysoikaa tekstiä ja vertailkaa kuvia opiskelijoiden ottamien kännykkäkuvien kanssa. Keskustelkaa kuvista sekä ideologian osina että tärkeinä ideologisina rakennusvälineinä. Julius Kronbergin 1800-luvun maalaus ”Metsänneito ja fauneja” opettaa katsojaa seuraamaan vasemman yläkulman faunien esimerkkiä ja käyttämään ”miehistä katsetta” eli katsomaan alastonta naista heteroseksuaalisen tirkistelijän tavoin. Kronbergin teoksen alastoman naishahmon vertailu Jan Massysin 1500-luvulla maalaamaan ”Venus Cythereia” tauluun (s. 24, kuva 4) osoittaa, että vaikka alastomat lepäävät hahmot kuuluvat läntiseen traditioon, Kronberg on kuvannut nymfinsä passiivisempana ja esineellistetympänä. Eva Saron kollaasi (s. 20, kuva 3) osoittaa, että oman aikamme visuaalisen kulttuurin näkökanta on vieläkin seksualisoidumpi. Nykyisin myös miehiä kuvataan seksiobjekteina, kun taas naiskehoja leikellään kirjaimellisesti kappaleiksi ja tavaroidaan ”läpäisevällä” katseella.

Harjoitus 4
Sukupuoli ja roolipelit
Pane opiskelijasi jäljittelemään Alexander Roslinin 1700-luvulla maalaaman ”Brukspatron John Jennings, hans bror och svägerska” maalauksen henkilöiden kehonkieltä. Digikameroita voi käyttää roolileikin apuvälineinä. Keskustelkaa sukupuolinormien muutoksista historian mittaan. Se, mitä nykyisin pidämme naisellisena normina ja ”naisellisuutena”, oli 1700-luvulla sekä miesten että naisten ihanne. He ehostivat, käyttivät peruukkeja ja pukeutuivat upeasti kirjailtuihin vaatteisiin. Oman aikamme pintakeskeisyyden sekä 1700-luvun eliittikulttuuria luonnehtineen ylellisyyden ja kerskakulutuksen välillä on selviä yhtäläisyyksiä. Tällainen, nykyisin androgyynisenä pidettävä sukupuolirajat ylittävä kauneusihanne periytyy eurooppalaisesta hovimieskulttuurista, joka ilmensi eräänlaista sosiaalista koreografiaa ja tähtäsi kehon, liikkeiden, ilmeiden ja pukeutumisen täydelliseen tasapainoon. Klassisena pitämämme balettitanssijan kehonkieli puolestaan periytyy ranskalaisesta hovikulttuurista ja erityisesti Ludvig XIV:n tavasta esittää kuninkaan roolia. Sukupuolien välinen täydellinen eronteko syntyi vasta 1800-luvulla, kun julkisesta tilasta tuli miesten ja yksityisestä tilasta naisten tila. Roslinin maalauksen avulla näemme, missä määrin oman aikamme sukupuolinormit ja heteronormatiivisuus säätelevät meitä, ja havaitsemme myös, että konventiot muuttuvat alituisesti.

Harjoitus 5
Kansallinen identiteetti
Pyydä opiskelijoitasi tuomaan tunnille kuva tai esine, johon heidän mielestään liittyy heidän omaa kansallista identiteettiään koskevia mielleyhtymiä. Keskustelkaa siitä, miksi he valitsivat kyseisen kuvan tai esineen ja miten he määrittelisivät kansallisuuden suhteessa asuinmaahansa. Pane heidät sitten katsomaan I osan sivujen 142–151 kuvia ja lukea teksti ”Nationalism – From a Midsummer Dance to a Sliced ‘Dala’ Horse” (II osa, sivut 114–119). He voivat myös käyttää Action-CD:tä ja siinä esitettyjä nationalismin seurauksia. Katsele kuvia jälkeenpäin yhdessä opiskelijoiden kanssa ja analysoi eri kansallisuuskäsitysten vaikutusta heidän asuinmaahansa/asuinmaihinsa kautta aikojen. Jos heillä on kokemusta vieraista kulttuureista, miten se on vuorostaan vaikuttanut heidän identiteettiinsä?

Variations & extensions

• Tutkikaa luokan, sukupuolen tai kulttuurisen taustan merkitystä suhteessa etniseen alkuperään.

• Etsikää netistä tärkeitä kansallisia ikoneita ja keskustelkaa stereotypioista sekä niiden vastavoimista.