Tiivistelmä

Tanskalaisen Jyllands-Posten-sanomalehden syyskuussa 2005 julkaisemat kiistanalaiset Muhammed-pilakuvat osoittivat jälleen kerran, miten voimakas vaikutus kuvilla voi olla. Julkaisua seuranneissa keskusteluissa ei puhuttu ainoastaan profeetan kuvan esittämisestä tai islamin symbolien merkityksestä vaan mm. myös muslimikansalaisten siirtolaisuudesta ja integroitumisesta Eurooppaan.

Massamediassa uskonnollisilla ja erityisesti islamin kuvilla tai symboleilla on runsaasti erilaisia merkityksiä, joista useimmat ovat subliminaalisia: niitä ei havaita tietoisesti. Ne liittyvät sekä islamiin uskontona että militanttiin islamiin ja lisäksi vielä kieltäytymiseen hyväksymästä isäntämaan arvojärjestelmiä. Huivia tai huntua pidetään laajalti islamin naisiin kohdistaman sorron symbolina ja sukupuolten tasa-arvoa puolestaan yhtenä länsimaisten liberaalien demokratioiden peruselementeistä.

Tavoitteet

Tämän osion tarkoituksena on monipuolistaa näkemystä islamin symboleista tarkastelemalla profeetta Muhammedin kuvia tai huntua niiden historiallisessa ja sosiokulttuurisessa asiayhteydessä sekä selventämällä niissä piileviä oletuksia ja arvoja, jotka usein värittävät islamin kuvista käytävää keskustelua. Erilaisten uskonnollisten ja kulttuuristen yhteisöjen rinnakkaiselo edellyttää tulevaisuudessa oikeaa tietoa (esim. muslimien huivikysymystä koskevia) kiihkeitäkin keskusteluja taustoittavista ajatuksista ja arvoista sekä niiden ymmärtämistä.

Tietoisuus ennakkoluulojen monimutkaisuudesta ja vaikutuksista sekä siitä, miten ne ilmenevät tavassamme nähdä ja tulkita etenkin huntuun liittyvää kuvastoa, lisää osaltaan tietoisuuttamme syrjinnästä sekä edistää uskonnollisten ja kulttuuristen erojen ymmärtämistä.

Toiminta

Pyydä opiskelijoitasi tuomaan mukanaan lehtileikkeitä, joissa on islamin kuvia tai symboleita, tai esitä aluksi sarja islamin kuvia, mm. kuvia huivipäisistä musliminaisista sekä Mohammed Image Archive sivustosta saatuja kuvia.

Osallistujia pyydetään keskustelemaan pienryhmissä siitä, millaisia merkityksiä he liittävät näihin kuviin. Ryhmissä tulisi mahdollisuuksien mukaan olla sekä muslimeja että ei-muslimeja.

Workshopin vetäjä pitää tämän jälkeen lyhyen luennon tai valottaa keskusteluissa esiin tulleiden kysymysten teoreettista taustaa. Lähtökohtana/lähtökohtina voi käyttää esim. seuraavia tekijöitä:

• Johdatus islamin kuvia koskevaan historialliseen traditioon ja sen vertailuun juutalais-kristityn (mm. orientalistisen) tradition kanssa
• Islamilaisen tradition ja muiden uskonnollisten traditioiden, esim. buddhalaisuuden, vertailu (katso Ruth Gschwendtner-Wölflen artikkeli, s. 30)
• Sananvapauskysymys
• Muslimien läsnäolo Euroopassa ja heidän integroitumisensa (tai halunsa integroitua) enimmäkseen maallisen juutalais-kristillisen kulttuurin valtavirtaukseen

• Huntu naisiin muslimimaailmassa kohdistuvan sorron symbolina

  Tämän jälkeen ryhmä arvioi uudelleen aiemmat eri kuviin liittyviä merkityksiä koskevat lausuntonsa ja ajatuksensa.

  Oheismateriaalit

  Nettisivustossamme www.the-learning-eye.eu on runsaasti islamin symboleja koskevien keskustelujen edellä mainittuja suuntauksia tai näkökohtia havainnollistavaa taustamateriaalia.

  Parin viime vuosisadan keskusteluissa monesti käsitellyn orientalismin kohdalla suosittelemme Edward Saidin klassikkoteosta Orientalism vuodelta 1979. Saidin pääteesi oli, että länsimaiden näkemystä idästä värittivät raskaan kolonialistiset asenteet, rasismi ja yli kaksi vuosisataa kestänyt poliittinen riisto. Vaikka Saidin kritiikki olikin kiistanalaista, hänen ajatuksensa ovat suuresti vaikuttaneet lännen tapaan nähdä idän kulttuurit.

  Jos haluatte painottaa sananvapautta, voitte aluksi miettiä, onko sananvapaus Voltairen moton ”Olen eri mieltä kanssasi, mutta olen valmis kuolemaan sen puolesta, että sinulla on oikeus sanoa se” mukaisesti katsottava tärkeämmäksi kuin uskontoon liittyvät arat asiat. Jotkut varoittivat uskonnollisen vihan lietsomisesta ja jopa pitivät profeetan kuvan esittämistä loukkaavana, toiset taas puolustivat sananvapautta eräänä niistä perusvapauksista, joista muut vapaudet riippuvat. Jos olemme tätä mieltä, olisi yhtä väärin säätää holokaustin kieltämiseen liittyviä lakeja, kuten monessa Euroopan maassa, mm. Saksassa, Ranskassa, Puolassa ja Espanjassa, on tehty.

  Islamista keskusteltaessa on monesti tultu siihen yleiseen johtopäätökseen, että islam on yhteismitaton länsieurooppalaisten liberaalien ja demokraattisten arvojen, periaatteiden ja instituutioiden kanssa eikä ole sovitettavissa niihin. Havainnollistaakseen tätä islamin ja eurooppalaisten arvojen välistä konfliktia keskusteluun osallistuneet poliitikot, journalistit ja akateemikot viittaavat huiviin tai musliminaisten hunnuttamiseen näkemystensä tueksi.

  Tässä julkisessa keskustelussa sekularistit eli maallistumisen kannattajat esittävät pääväitteenään, että uskonnolliset symbolit pitäisi kieltää julkisissa tiloissa, kuten kouluissa, yliopistoissa ja oikeusistuimissa, ja että uskontoa tulisi harjoittaa ainoastaan yksityisesti. Tähän yhdistetään usein musliminaisten sortokysymys: huivia pidetään naisiin kohdistuvan sorron symbolina ja välineenä, joten sitä vastaan pitäisi säätää lakeja. Lisäksi esitetään, ettei huivi ole uskonnollinen symboli vaan pikemminkin ilmentää erästä poliittista ideologiaa eli islamilaista fundamentalismia. Toisaalta jotkut puhuvat uskonnollisten erojen suvaitsemisen puolesta ja puolustavat oikeutta käyttää huivia uskonnon ilmaisemiseen. Lisäksi joidenkuiden mielestä huivin kieltäminen riistää valtaa niiltä musliminaisilta, jotka itse päättävät käyttää huivia.

  Muunnelmia ja lisäharjoituksia

  • Vertaa islamin kuvien statusta muiden uskonnollisten traditioiden, esim. buddhalaisuuden, kuvien kanssa (kts. Ruth Gschwendtner-Wölfle, s. 30)
  • Tutki muita mahdollisuuksia, kuten ”islamilaista kaupunkia”. Mitkä ovat muslimimaailmaan kuuluvan kaupungin pääpiirteet? Miten ne eroavat Euroopan maiden kaupunkisuunnittelusta ja arkkitehtuurista?

  Kysymyksiä

  • Mitkä ovat länsimaisten kirjoittajien mukaan muslimimaailman tärkeimmät ominaisuudet?
  • Onko suhtautuminen islamiin muuttunut ajan myötä? Jos on, mistä syistä tai tapahtumista muutos on johtunut?
  • Miten nämä muutokset ovat vaikuttaneet islamin symbolien ja kuvien valintaan ja käyttöön?
  • Miksi hunnusta on tullut niin vahva symboli, että länsimaiden hallitusten ja tuomioistuinten on otettava kantaa sen käyttöön?
  • Miten selittäisit eri maiden eri tavat suhtautua huntuun (esim. Yhdistyneessä kuningaskunnassa asiaan ei puututa, kun taas Ranskassa painotetaan koululaitoksen riippumattomuutta uskonnosta)?